Tutkimus- ja kehittämisrahoituksen suuntaviivat ja strateginen ohjaus 

Johanna Moisio - Pääsihteeri, Tutkimus- ja innovaationeuvosto 

Tutkimus- ja innovaationeuvosto on pääministerin johdolla toimiva asiantuntijaelin sekä Suomen tutkimus- ja innovaatiopolitiikan strateginen suuntaaja, joka tukee päätöksentekoa ja kehittää kansallista rahoituksen toimintaympäristöä. Se koostuu keskeisistä ministereistä ja asiantuntijajäsenistä, jotka edustavat tiedettä, elinkeinoelämää ja työmarkkinoita.  

Mutta mitä toiminta tarkoittaa ja tuo yrityksille ja tutkimusorganisaatioille? Neuvoston pääsihteeri Johanna Moisio esittelee Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen monivuotista suunnitelmaa  ja sen keskeisiä painotuksia, seurantaa ja vaikuttavuutta. Lisäksi kuullaan, miten neuvosto näkee T&K-rahoituksen päälinjaukset tulevaisuudessa sekä miten heistä toimintaympäristö kehittyy. 

Tutkimus + yritys = toimiva yhteistyö – mutta miten?

Outi Tuovila - Ecosystem manager, Business Finland

Yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyössä on valtava potentiaali, mutta miten nämä voivat tehdä hedelmällistä yhteistyötä? Mitkä ovat toimivan konsortion rakennuspalikat? Millaisena Business Finlandin näkökulmasta yritykset näkevät TKI-toiminnan? Tai oletko yrityksen edustaja, mutta et tiedä, miten lähestyä tutkimus- ja kehittämisrahoitusta?  

 Business Finlandin ekosysteemiyhteistyön asiantuntija jakaa näkemyksiä ja käytännön vinkkejä, joiden avulla tutkimuksen ja yritysten välille voi syntyä vaikuttavia kumppanuuksia. Aamupäivässä kuullaan keinoja, joiden avulla eri toimijat voivat rakentaa vaikuttavia hankkeita ja hyödyntää Business Finlandin rahoitusinstrumentteja tehokkaasti.

Suomen Akatemia: infrarahoituksen merkitys Suomen innovaatiotoiminnalle

Merja Särkioja -Suomen Akatemian tutkimusinfrastruktuurikomitean pääsihteeri

Särkioja on roolissaan yli vuosikymmenen ajan vastannut tutkimusinfrastruktuuritoiminnan koordinoinnista, mukaan lukien kansalliset tutkimusinfrastruktuurien tiekartat ja rahoitus. Hän on edustanut Suomea yli kymmenen vuoden ajan ESFRI:ssä, Horisontti Euroopan tutkimusinfrastruktuuriohjelmakomiteassa sekä ERIC-komiteassa, sekä toiminut asiantuntijana tai puhujana lukuisissa kansallisissa ja kansainvälisissä tutkimusinfrastruktuureihin keskittyvissä työryhmissä.​

Tule siis kuulemaan, miten tutkimusinfrastruktuurit voivat vauhdittaa TKI-toimintaa ja avata ovia kansainväliseen yhteistyöhön! Särkioja kertoo paitsi ajankohtaisesta Suomen Akatemian rahoituksesta myös siitä, miksi infrastruktuurit ovat ratkaisevassa roolissa innovaatioiden ja kehityksen kannalta. Lisäksi hän jakaa arvokkaita kokemuksiaan kansainvälisestä infrayhteistyöstä – inspiraatiota ja käytännön oppeja luvassa!

Vertaisoppiminen – hyvät käytännöt valtakunnallisissa TKI-hankkeissa

Päivi Korhonen - EU Funding Wizard ​
CEO, PDGE Project Development Group Europe ​

Korhosen erityisosaamista ovat projektivalmistelu, innovaatioiden kaupallistaminen ja EU-rahoitushakemusten arviointi. Hänellä on laaja kansainvälinen kokemus yhteistyöstä tutkimus- ja julkishallinnon organisaatioiden kanssa eri puolilla maailmaa, mikä tuo hänen puheenvuoroonsa arvokasta globaalia näkökulmaa.​
​
Päivi Korhonen tunnetaan energisenä puhujana, joka painottaa käytännön ratkaisuja ja konkreettisia toimintatapoja. Puheenvuorossaan "Vertaisoppiminen – hyvät käytännöt TKI-toiminnassa" hän esittelee konkreettisia esimerkkejä siitä, miten hanketoimijat voivat oppia toisiltaan ja kehittää yhdessä vaikuttavampaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa.

​

Alueellinen innovaatioyhteistyö: Miten TKI-toiminta tukee alueiden kehittymistä ja kasvua?

Elina Aakko – erityisasiantuntija, Päijät-Hämeen liitto

Aakko toimii Päijät-Hämeen liiton erityisasiantuntijana, aluekehityksen ja hanketyön teemoissa sekä maakunnan yhteistyöryhmän koordinoinnissa. ​

Innovaatioita ei tehdä tyhjiössä – alueellinen kehitys ja elinkeinoelämän tarpeet vaikuttavat voimakkaasti siihen, miten tutkimus- ja kehityshankkeet muotoutuvat. Tässä Livessä käsittelemme, miten maakunnalliset TKI-verkostot ja innovaatioekosysteemit tukevat alueen kasvua sekä kilpailukykyä.

​Kaupunkien ekosysteemisopimusten kantavana ideana on innovatiiviset ja edelläkävijyyttä tavoittelevat kaupungit, jotka omien vahvuuksien pohjalta hyödyntävät digitalisaation, uusien teknologioiden ja hiilineutraaliuden tuomia mahdollisuuksia ja siten vauhdittavat elinkeinoelämän uudistumista ja kestävää kaupunkia. Lahden seudun sopimuksen, jossa myös liitto mukana strategiset painopistealueet ovat sähköinen liikenne, kaupunkien hiilineutraali kiertotalous ja elintarvikeinnovaatiot sekä kansainvälinen urheiluliiketoiminta.​

Tekoäly tutkimuksessa ja innovaatiotoiminnassa – ​
hypeä vai todellisia hyötyjä?

Päivi Korhonen - EU Funding Wizard ​
CEO, PDGE Project Development Group Europe ​

Korhosen erityisosaamista ovat projektivalmistelu, innovaatioiden kaupallistaminen ja EU-rahoitushakemusten arviointi. Hänellä on laaja kansainvälinen kokemus yhteistyöstä tutkimus- ja julkishallinnon organisaatioiden kanssa eri puolilla maailmaa, mikä tuo hänen puheenvuoroonsa arvokasta globaalia näkökulmaa.​
​
Päivi tunnetaan energisenä puhujana, joka painottaa käytännön ratkaisuja ja konkreettisia toimintatapoja. Innoverkostot Live 3 tapahtumassa hän pureutuu ajankohtaiseen ja keskustelua herättävään aiheeseen: "Tekoäly tutkimuksessa ja innovaatiotoiminnassa – hypeä vai todellisia hyötyjä?" Puheenvuorossaan hän tarkastelee tekoälyn roolia TKI-toiminnassa ja avaa konkreettisten esimerkkien kautta, miten tekoälyä voidaan hyödyntää tutkimuksessa ja innovaatioiden kehittämisessä.

​

Innovaatiot muuttuvassa maailmassa 

Lauri Järvilehto - Työelämäprofessori, Aalto-yliopisto

Lauri Järvilehto, FT, on Aalto-yliopiston työelämäprofessori, filosofi, tutkija, tietokirjailija ja muusikko sekä Filosofian Akatemian perustaja. Hän on kirjoittanut monia bestseller-teoksia ajattelusta ja oppimisesta ja luennoi säännöllisesti ympäri maailmaa.  

Innoverkostot LIVE webinaarissa Laurin teemana on Innovaatiot muuttuvassa maailmassa.  Puheenvuorossaan hän käy mm. läpi sitä, mihin innovaatioita tarvitaan tässä muuttuvassa yhteiskunnassa, mikä on ideoinnin ja innovaation yhteys sekä mitä eri innovaatiotekniikoita on. 

teeman hanke - vesitar

Ulla Moilanen - Tutkimusyksikön johtaja, HAMK Bio

VESITAR-hanke on kehittänyt ratkaisuja, joilla teollisuuden sivuvirta- ja jätevesistä otetaan talteen arvoaineita, kuten metalleja ja ravinteita, hyödyntäen myös orgaanisen aineksen biokaasuksi ja ravinteet mikroleviksi. Yritysten kanssa toteutettavassa tutkimuksessa on etsitty kestäviä, kustannus- ja energiatehokkaita käsittelyketjuja eri teollisuusvesille. Tavoitteena on, että vesi voidaan kierrättää takaisin prosesseihin, johtaa puhtaana luontoon tai kuormittaa vähemmän jätevedenpuhdistamoa.

Hanketta koordinoi Hämeen ammattikorkeakoulun HAMK Bio -tutkimusyksikkö, tutkimuspartnereina Oulun yliopiston Kemiallisen prosessitekniikan tutkimusyksikkö ja LUT-yliopiston Erotustekniikan osasto. Tänä vuonna päättyvään hankkeeseen on osallistunut useita rahoittavia yrityksiä kaivos-, meijeri-, juoma- ja metsäteollisuudesta sekä käsittelyratkaisuja edustavista teknologiayrityksistä.

Esittelyssä opas infrapalvelujen kehittäjille

Ensin kuulemme Innoverkostojen asiantuntijan, lehtori Kirsi Kallioniemen, esittelyn kevään aikana julkaistavasta “arjen työkirjasta” eli oppaasta TKI-palvelut yrityksille – opas infrapalvelujen kehittäjille.

Opas tarjoaa käytännön neuvoja, vinkkejä, työkaluja ja muistilistoja infrapalvelujen kehittämiseen: miten siirtyä teknisestä ajattelusta asiakaslähtöisiin palveluihin, vahvistaa asiakasymmärrystä sekä kirkastaa palvelukuvaukset ja tuotteistus.

TKI-infrat 2026: vaikuttavuus & yhteistyö

LIVEn toisessa osassa kuulemme TKI-infrastruktuurien parissa toimivia asiantuntijoita. Keskustelemme mm. siitä, mitä infrat merkitsevät vaikuttavassa ja kansallisessa TKI-toiminnassa, ja millaista yritysyhteistyötä konkreettisesti on tehty.

Panelistit

■ Marko Peura, pääsihteeri, tutkimusinfrastruktuurit, Suomen Akatemia

■ Pasi Kankaanpää, johtaja, Euro-BioImaging Finland, majakka-tutkimusinfrastruktuuri

■ Mikko Valtee, sovelletun tutkimuksen johtaja, Sandvik

■ Veli-Mikko Mäkelä, projektipäällikkö, Tamlink